Takaisin 12. Pitkäkestoiset maanparannusaineet

Artikkeli – Maatalous ja suomalainen ruoka

12. Pitkäkestoiset maanparannusaineet

22.04.2025

Pitkäkestoiset maanparannusaineet – sijoitus pellon tulevaisuuteen

Viljelymaiden kunto on avainasemassa sadon laadun ja määrän kannalta. Maan tiivistyminen, happamoituminen ja huono vesitalous voivat vähentää merkittävästi satopotentiaalia ja lisätä ravinnevalumia vesistöihin. Tähän haasteeseen vastaavat pitkäkestoiset maanparannusaineet, jotka vaikuttavat maan rakenteeseen ja ominaisuuksiin vuosiksi eteenpäin.

Mitä ovat pitkäkestoiset maanparannusaineet?

Pitkäkestoiset maanparannusaineet ovat materiaaleja, joita levitetään peltoon parantamaan maaperän fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Tavoitteena on:

  • Maan rakenteen parantaminen (mururakenne, vedenläpäisevyys)

  • Happamuuden säätely

  • Kasvukunnon ylläpito pitkällä aikavälillä

Yleisiä aineita ovat:

  • Kipsi: Sitoo fosforia ja vähentää sen valumista vesistöihin. Hyödyllinen erityisesti savimailla.

  • Kalkki: Nostaa maan pH:ta ja edistää ravinteiden saatavuutta kasveille. Kuvassa näkyvä kalkinlevitys on tuttu näky syksyisin.

  • Kuitu, esim. nollakuitu: Parantaa maan mururakennetta ja vedenpidätyskykyä.

  • Biohiili: Pitkään vaikuttava aine, joka sitoo ravinteita ja parantaa maaperän mikrobitoimintaa.

Hyödyt:

  • Maan rakenne kuntoon: Parempi juuriston kasvu, vähemmän lätäköitymistä ja kuivumista

  • Sadon parantuminen: Paremmat kasvuolosuhteet näkyvät lopulta kilojen ja eurojen muodossa

  • Ympäristöhyödyt: Esimerkiksi kipsikäsittelyllä voidaan vähentää vesistökuormitusta

Haasteet:

  • Lisäkustannukset: Vaatii panostuksia – etenkin kalkki ja biohiili voivat olla kalliita

  • Logistiikka ja levitys: Varsinkin kuitujen ja biohiilen käsittely vaatii kalustoa ja suunnittelua

  • Mahdollinen päästölähde: Kalkki on myös CO₂-päästölähde, mikä täytyy huomioida ympäristölaskelmissa