MTK-Pirkanmaan lausunto rehunurmien korjuuvelvoitteesta - MTK-Pirkanmaa
Lausunto
MTK-Pirkanmaan lausunto rehunurmien korjuuvelvoitteesta
19.11.2026
MTK-Pirkanmaan johtokunta keskusteli 18.11. kokouksessaan maa- ja metsätalousministeriön suunnittelemasta rehunurmien korjuuvelvoitteesta ja laati sen pohjalta alta löytyvän ministeriölle osoitetun lausunnon
MTK-Pirkanmaan johtokunta ei hyväksy esitettyä rehunurmien korjuuvelvoitetta sellaisenaan. Ymmärrämme ja hyväksymme muutoksen taustalla olevan tavoitteen kohdentaa maataloustukia nykyistä paremmin aktiiviseen maataloustuotantoon. Esitetty toteutustapa uhkaa kuitenkin johtaa markkinoiden, viljelyn ja huoltovarmuuden kannalta epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin.
Korjuuvelvoite antaa väärän signaalin maatalousmarkkinoille. Suomen viljamarkkinat kärsivät jo ennestään ylituotannosta ja heikosta kannattavuudesta. Monilla kasvinviljelytiloilla nurmet ovat tärkeä osa viljelykiertoa ja maan kasvukunnon ylläpitämistä. Jos nurmen viljely edellyttää jatkossa sadon korjaamista, viljelijä joutuu joko korjaamaan satoa, jolle ei ole kysyntää, tai siirtämään peltoja
takaisin viljantuotantoon. Jälkimmäinen vaihtoehto pahentaisi entisestään viljamarkkinoiden ylitarjontaa. Ensimmäinen puolestaan voisi johtaa tarpeettomaan rehuntuotantoon ja häiriöihin erityisesti heinämarkkinoilla.
Tukijärjestelmä ei saa ohjata viljelijöitä tuottamaan lisää satoa, jolle ei ole markkinoita, eikä tekemään viljelyllisesti järjettömiä ratkaisuja. Korjuuvelvoite lisää merkittävästi kustannuksia ilman, että on mitään taetta siitä, että niitä saisi myynnillä katettua.
Nurmen merkitys maanparannuskasvina on tunnustettava. Korjuuvelvoite ei saa johtaa viljelykiertojen heikentämiseen, nurmien ennenaikaiseen kyntämiseen tai tarpeettomiin korjuukustannuksiin. Samalla on perusteltua erottaa tukiehdoissa ja tarvittaessa tukitasoissa varsinainen rehuntuotanto
maanparannustarkoituksessa tapahtuvasta nurmiviljelystä.
Kotieläintilat tarvitsevat tuotantoreserviä
Kotieläintilojen rehuntuotannossa on välttämätöntä varautua sääolojen ja satotasojen vaihteluun. Erityisesti kuivuus voi alentaa nurmisatoa merkittävästi. Tämän vuoksi tiloilla on oltava riittävästi nurmialaa myös heikkojen satovuosien varalle.
Hyvänä satovuonna kaikkea nurmialaa ei välttämättä tarvitse korjata. Tämä ei ole osoitus passiivisesta viljelystä vaan järkevästä tuotannon suunnittelusta ja huoltovarmuuden ylläpitämisestä. MTK-Pirkanmaa edellyttää, että kotieläintiloilla on mahdollisuus jättää vuosittain noin 20 prosenttia rehuntuotantoon tarkoitetusta nurmialasta korjaamatta ilman tukimenetyksiä. Tuotantoreservin ylläpitämistä ei pidä rangaista tukijärjestelmässä.
Korjuuvelvoitteelle tarvitaan joustavampi toteutustapa
Ehdottoman lohkokohtaisen korjuuvelvoitteen sijaan MTK-Pirkanmaa esittää selvitettäväksi tilakohtaista tuotantovaatimusta, joka voisi perustua esimerkiksi luomutuotannosta tuttuun 30 prosentin myyntikasvivaatimuksen kaltaiseen järjestelmään. Toisena vaihtoehtona tulee hyväksyä rehuntuotantosopimus kotieläintilan kanssa osoitukseksi nurmiviljelyn todellisesta tuotannollisesta tarkoituksesta. Tavoitteena tulee olla aidon maataloustuotannon tunnistaminen ilman, että viljelijöitä pakotetaan epätarkoituksenmukaisiin viljelyratkaisuihin. On syytä myös selvittää ja toteuttaa se miten kannustavalla tavalla huonoimmat pellot voidaan metsittää, jotta viljelyn kannattavuus hyvillä pelloilla paranee. Huonoille lohkoille pitää saada tarkoituksenmukaisempi ja tuottavampi käyttötarkoitus.
Poikkeukselliset sääolosuhteet on huomioitava
Suomen sääolosuhteissa sadonkorjuu ei ole kaikkina vuosina mahdollista tai järkevää. Esimerkiksi poikkeuksellisen märissä olosuhteissa korjuu voi aiheuttaa vakavia ja pitkäaikaisia vaurioita pellon rakenteelle. Viljelijää ei saa pakottaa pilaamaan peltonsa kasvukuntoa vain tukiehdon täyttämiseksi. Korjuuvelvoitteeseen on sisällytettävä selkeä jousto, joka mahdollistaa sadon korjaamatta jättämisen silloin, kun korjuu on sääolosuhteiden, sadon laadun tai pellon kantavuuden vuoksi epätarkoituksenmukaista.
Muutokselle tarvitaan siirtymäaika
Viljelykiertoja ja rehuntuotantoa suunnitellaan useiksi vuosiksi eteenpäin. Merkittävää tukiehtojen muutosta ei voida toteuttaa ilman riittävää varautumisaikaa. MTK-Pirkanmaa edellyttää vähintään 2–3 vuoden siirtymäaikaa, jotta viljelijät voivat sopeuttaa viljelysuunnitelmansa ja tuotantoratkaisunsa uusiin ehtoihin.
Yhteenveto
MTK-Pirkanmaa kannattaa tukien kohdentamista aktiiviseen maataloustuotantoon, mutta esitetty korjuuvelvoite ei sellaisenaan ole tarkoituksenmukainen keino tavoitteen saavuttamiseksi. Korjuuvelvoitteen toteutuksessa on turvattava kotieläintilojen tuotantoreservit, mahdollistettava nurmien käyttö viljelykierron ja maan kasvukunnon parantamiseen sekä huomioitava maatalousmarkkinoiden
tilanne ja Suomen poikkeukselliset sääolosuhteet.
Aktiivista maataloutta ei vahvisteta pakottamalla viljelijöitä tuottamaan tarpeetonta satoa tai tekemään pellon kasvukunnon ja tilan talouden kannalta vahingollisia ratkaisuja. Tukijärjestelmän on kannustettava todelliseen tuotantoon ja hyvään viljelykäytäntöön sekä jätettävä viljelijälle mahdollisuus
tehdä taloudellisesti ja viljelyllisesti järkeviä päätöksiä.
Visa Merikoski
toiminnanjohtaja
050 1514