Lausunto lunastuslupa- ja ennakkohaltuunottolupahakemuksesta maakaasuputki Tampere-Kangasala 

MTK-Pirkanmaa kiittää mahdollisuudesta lausua otsikon mukaisesta aiheesta, jossa Gasgrid Finland Oy hakee lunastus- ja ennakkohaltuunottolupaa maakaasuputken rakentamiseksi Tampereen ja Kangasalan alueille. MTK-Pirkanmaa kiinnittää huomiota yksityisen edun tarkasteluun suhteessa yleiseen tarpeeseen sekä hankkeen vaihtoehdottomaan toteutukseen.

MTK-Pirkanmaa muistuttaa, että lunastuslupaharkinnassa haittojen minimointivelvoite on katsottu sisäänrakennetuksi yleiseen lunastusperusteeseen. Harkinnassa on huomioitava haittojen minimointivelvoite sekä yleisille intresseille että yksittäisille asianosaisille. MTK-Pirkanmaan mielestä lunastuksen viimesijaisuus tarkoittaa myös sitä, että valitaan aidosti vähiten haittaa aiheuttava vaihtoehto sijainnin ja toteuttamisen osalta. Lunastusluvan hakijalla on merkittävää valtaa valita itselleen mieluisin ja kustannustehokkain vaihtoehto lunastuslupahakemukseen, joten siksi lunastuslupapäätösharkinnassa tulee kriittisesti arvioida lunastuslupahakemuksessa ja -prosessissa esitetyn reitin ja toteutustavan vaikutuksia omaisuudensuojan toteutumiseen ja lunastusluvan myöntämisen edellytyksiin.

Lunastuslupahakemuksessa tuodaan esille, että Tampereen Tarasteen alueelle suunnitellaan kaasuliiketoimintaa. Kysymyksesi nousee, että perustuuko lunastuslupahakemus todelliseen tarpeeseen vai oletettuun tarpeeseen? Lisäksi perustuuko maakaasuputken tarve yksityiseen tai yleiseen etuun eikä yleiseen tarpeeseen? MTK-Pirkanmaa nostaa esille korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2005:53), jossa kyse oli sähkönsiirtojohdon rakentamiseksi tehdystä pysyvästä käyttöoikeudesta teollisuuslaitoksen hyväksi. Sähkönsiirtojohdon lähtökohtaisena tarkoituksena oli palvella teollisuuslaitosta itseään, eikä muita alueella olevia sähkönkäyttäjiä, joten asiassa ei voitu katsoa yleisen tarpeen edellytyksen täyttyneen. Vaikka kyseinen teollisuuslaitos itsessään oli merkittävä yleiselle edulle, ei lunastuksen kohteena olleen käyttöoikeuden voitu katsoa täyttävän yleisen tarpeen määritelmää. MTK-Pirkanmaa edellyttää lunastuslupaharkinnassa tarkasteltavan yleisen tarpeen todellista toteutumista. Yleisen edun täyttyminen ei johda yleisen tarpeen edellytysten toteutumiseen.

Tampere-Kangasala välinen maakaasuputkilinja on katsottu yleisen ja yksityisen edun kannalta vähemmän tärkeäksi lunastuksesi ja siten Maanmittauslaitos on lunastuslupahakemuksen ratkaisijana valtioneuvoston sijaan. MTK-Pirkanmaan mielestä tällöin tulisi vahvemmin tarkastella maakaasuputken ja lunastuksen vaikutuksia yksityisen edun kannalta sekä lupapäätöksessä antaa yksityistä etua tukevia määräyksiä.

MTK-Pirkanmaan saamien maanomistajayhteydenottojen perusteella on syytä epäillä, ettei vaihtoehtoisia linjoja ole käytännössä lainkaan tutkittu aitoina vaihtoehtoina. Tutkimuslupa on haettu (9.9.2025) vain esitetylle linjalle, jonka jälkeen tiedotustilaisuuden (24.9.) kutsut on lähetetty. Tiedotustilaisuuden jälkeen on hyvin pieniä muutoksia otettu huomioon, mutta alkuperäinen suunnitelma ei käytännössä ole muuttunut. Tutkimuslupa on myönnetty 25.10.2025. Maanomistajien oikeusturvan kannalta on oleellista, että linjavaihtoehtoja on useita. On siis ilmeistä, että esitetty vaihtoehto on laadittu vain hankkeen toteuttajan intressit huomioiden. Maanomistajien kysyessä perusteluja suunnitellun linjan sijoitukseen, ovat nekin vaihdelleet sitä mukaan, kun peruste on osoitettu vääräksi.

MTK-Pirkanmaa muistuttaa vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jonka perusteella energiansiirtoverkon (kts esim KHO 23.03.1999/554 ja KHO 10.12.2004/3231) sijoittamispäätöksessä tulee valita se vaihtoehto ja toteutusmuoto, joka tuottaa maanomistajalle vähiten haittaa eikä verkonomistajalle vähiten kustannuksia. Vaikka kunnallinen sijoituspäätös ei ole suoraan verrattavissa lunastuslupapäätökseen, niin sijoituslupapäätökset ilmentävät kuinka yhteiskunnallisesti tarpeellisissa infrahankkeissa tulee kohdella maanomistajia osana infran sijoittamista. 

Lunastus- ja korvausalue

Lunastettava pysyvä käyttöoikeus maakaasuputkelle on hakemuksessa 5m leveä. Putki, halkaisijaltaan 315mm, aiheuttaa kuitenkin tätä laajemman rakennuskieltoalueen. Valtioneuvoston asetus maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (551/2009) ohjaa putken rakentamista ja asetuksen mukaan putken 200-500mm halkaisijaluokassa rakennuskieltoalue on 16m yleisiin kokoontumisrakennuksiin (esim. koulut, majoitusrakennukset, kerrostalot, myymälät) ja 8m asuinhuoneistoihin (omakotitalot ja rivitalot), työpaikkahuoneistot ja muut rakennukset, joissa oleskelee ihmisiä. Rakennuskieltoalue olisi kokonaisleveydeltään 32m, mikä on merkittävästi laajempi kuin lunastettava 5m käyttöoikeusalue. 

MTK-Pirkanmaa ei hyväksy korvauksetonta rakennuskieltoaluetta. Pinta-alamenetys rakennuskieltoalueeksi tulee korvata täysmääräisesti, koska haitta on ilmeinen ja perustuu lainsäädäntöön. Muistutamme, että rakennusoikeutta voi olla muuallakin kuin asemakaavoitetulla tonttialueella. Asemakaavan ulkopuolella rakentamisoikeus määräytyy yleiskaavan kaavamääräyksien tai kunnan rakennusjärjestyksen perusteella, vaikka varsinaista rakennusoikeudellista tonttia ei olisi kaavassa osoitettu. Rakennuskieltoalueella maakaasuputken ympärillä on merkittävää vaikutusta kiinteistön kehittämismahdollisuuksiin, jotka voivat maakaasuputken seurauksena lakata kokonaan. Rakennuskieltoalue on 32000m² per maakaasuputkikilometri.

MTK-Pirkanmaa edellyttää, että lunastajia kohdellaan samalla tavalla riippumatta lunastajasta tai lunastettavasta omaisuudesta. Esimerkiksi sähkönsiirron voimalinjahankkeissa rakennuskieltoalue sisältyy lunastettavaan käyttöoikeusalueeseen ja siten alue korvattaan maanomistajille.  

Määräaikainen työmaa-alue

Maakaasuputken rakentamiselle haetaan määräaikaista käyttöoikeutta rakennettavan putken ympärille, mikä käytännössä on määräaikainen työnmaa-alue. MTK-Pirkanmaa edellyttää, että määräaikaisen työmaa-alueen käytöstä tulee määrätä korvattavaksi täysimääräisesti aiheutuvat haitat ja vahingot ilman, että korvauksia kevennetään lunastajan hyväksi määräaikaisuuteen perustuen.

Vähimmäispeitesyvyys

Maakaasuputken elinkeinovaikutuksia ei ole arvioitu osana lunastuslupahakemusta tai sen liitteitä. MTK- Pirkanmaa huomauttaa, että ympäristöhaittojen huomiointi ja minimointi ei ole sama kuin elinkeinovaikutuksien arviointi ja minimointi. Lainsäädännön mukaiset vähimmäispeitesyvyydet ovat peltoalueella 1,20m, kallioalueella 0,60 m ja muualla (esim. metsämaalla) 1,00m Kyseessä on nimenomaan vähimmäissyvyydet. 

MTK-Pirkanmaa edellyttää lunastuslupapäätöksessä määrättävän, että putki tulee asentaa niin syvälle, ettei se aiheuta mitään haittaa maa- ja metsätalouselinkeinojen harjoittamiselle. Tämä tarkoittaa peltomaalla sitä, ettei maakaasuputki saa määritellä tai ohjata mitä kyseisellä peltolohkolla voi viljellä nyt tai tulevaisuudessa. Vähimmäispeitesyvyyttä ei siten saa määritellä nykyisen viljelykasvin tai menetelmän mukaan, vaan vähimmäispeitesyvyydessä tulee arvioida muut mahdolliset viljelykasvit ja muodot. MTK- Pirkanmaa muistuttaa, että Suomessa noudatetaan viljelykiertoa.

Metsämaalla putki tulee asentaa niin syvälle, ettei siitä aiheudu mitään haittaa normaalille metsätaloudelle. Tämä tarkoittaa sitä, että putken yli pitää pystyä ajamaan metsätaloustyökoneilla (moto ja metsätraktori) ilman erillisiä ylityspaikkoja. Erilliset ylityspaikat tarkoittavat kiertohaittaa ja pidempiä kuljetusmatkoja, jotka lisäävät puunkorjuun kustannuksia ja alentavat puusta saatavaa hintaa. Lisäksi tällä on alentava vaikutus metsän arvoon. Nämä vaikutukset pysyvät koko maakaasulinjan olemassaolon ajan. Kertaluonteinen kiertohaittakorvaus kohdentuu lunastushetken maanomistajalle, mutta kiertohaitasta tulevat kärsimään tulevat omistajasukupolvet.  

MTK:n mielestä lunastusluvassa tulee vähimmäisasennussyvyys määrätä sellaiseksi, ettei mitään haittoja muodostu maa- ja metsätaloudelle ja putken yli voi ajaa turvallisesti maa- ja metsätaloustyökoneilla koko linjan matkalla. Erillisten ylityspaikkojen ei pitäisi olla ensisijainen keino, vaan viimesijainen taata turvallinen liikkuminen putken yli. 

MTK-Pirkanmaa ei pidä hyväksyttävänä eikä vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisena, että lunastajan rakentamiskustannuksien takia maakaasuputkea ei määrättäisi asennettavaksi niin syvälle tai muutoin vahvistettuna ettei siitä aiheudu mitään haittaa maa- ja metsätalouselinkeinoille.   

Metsän uudistaminen tai uudistamisen korvaaminen (+peltomaa)

Gasgrid on 19.1.2026 kuulemistilaisuudessa kertonut, etteivät toteuta tai korvaa metsänuudistamista, kun määräaikainen työmaa-alue palautuu takaisin maanomistajalle. Gasgrid tulkitsee puustokorvauksen ja odotusarvokorvauksen sisältävän uudistamiskorvauksen, vaikka näin ei todellisuudessa ole. Metsälain mukaista uudistamisvelvoitetta ja siten taloudellista rasitetta ei saa jättää maanomistajalle tilanteessa, johon hän ei ole itse voinut vaikuttaa. 

MTK-Pirkanmaa edellyttää, että lunastuslupapäätöksessä täytyy joko määrätä Gasgrid toteuttamaan metsänuudistaminen hyvän metsänhoitosuositusten mukaisesti tai korvaamaan metsän uudistamiskustannukset, kun työmaa-alue palautuu takaisin maanomistajalle. Lisäksi peltomaalla Gasgrid tulee määrätä toteuttamaan viljelyuudistaminen, mikäli peltolohkolla on monivuotinen viljelykasvi (esim. timoteinurmi) tai korvaamaan uudistamiskustannukset.