null MTK-Pirkanmaan näkemykset #ilmastokarttatoimeen ja budjettiriiheen

Ajankohtaista

MTK-Pirkanmaan näkemykset #ilmastokarttatoimeen ja budjettiriiheen

2.9.2021

Pirkanmaan pelloissa ja metsissä on runsaasti potentiaalia kasvattaa hiilensidontaa tulevina vuosikymmeninä. Määrällisesti ja laadullisesti heikko sato, markkinoiden heikkous ja tuotantopanosten noususta johtuva maatilojen talouskriisi heikentää viljelijöiden mahdollisuudet ilmastotyöhön ja -investointeihin olemattomiksi. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan lisärahaa ja kannustavia työkaluja viljelijöille ja metsänomistajille. Hallituksella on tähän hyvät mahdollisuudet budjettiriihessään tulevalla viikolla.

MTK-Pirkanmaa                                                                                                    TIEDOTE

Tampere 2.9.2021 

Pirkanmaan pelloissa ja metsissä on runsaasti potentiaalia kasvattaa hiilensidontaa tulevina vuosikymmeninä. Tämä voidaan toteuttaa uusiutuvien luonnonvarojen käytön kestävällä tehostamisella. Maatalous tarvitsee panostuksia tuottavuuteen ja peltojen hiilensidontaan sekä päästöjä vähentäviin viljelymenetelmiin. Tärkeässä roolissa ovat myös panostukset uusiutuvaan energiaan ja uuteen teknologiaan resurssitehokkuuden lisäämiseksi. Maatalousmarkkinat on saatava toimimaan siten, että ne palkitsevat ilmastoviisaasta toiminnasta.

Lisärahoituksella on mahdollista saavuttaa Luonnonvarakeskuksen laatimien ilmastotiekarttojen mukaisesti 25 % päästövähennykset maatalouteen ja 37 % lisäys perusuran mukaisiin metsän hiilinieluihin vuoteen 2035 mennessä.

 Metsien kasvun tehostamisen avulla voidaan puun korjuumääriä kasvattaa samalla kun metsien hiilinielut lisääntyvät 20 prosentilla ja monimuotoisuutta lisätään. Tämä on välttämätöntä, kun siirrytään fossiilitaloudesta biokiertotalouteen.

Metsäenergia on avainasemassa Pirkanmaalla - se korvaa fossiilisia polttoaineita. Metsäenergian käyttö Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa vuodessa noin 663 000-700 000 kuutiometriä. Se vähentää laskennallisia CO2 -päästöjä noin 350 000 tonnia vuodessa raskaaseen polttoöljyyn verrattuna. Pirkanmaa käyttää haketta neljänneksi eniten Suomen maakunnista.

Viljelijät ärsyyntyvät kun maataloutta arvostellaan olemattomista ilmastotoimista. On fakta, että tilastot osoittavat maatalouden päästöjen muuttumattomuuden. Maatilojen ilmastotoimet ovat kumoutuneet turvemaiden raivaamisella pelloksi. Pirkanmaalla raivaus on ollut kuitenkin varsin marginaalista.

Ärsyyntyminen on täysin aiheellista, sillä viljelijät ovat tehneet niitä toimia, joita toimialalta on edellytetty, niin poliitikkojen kuin tutkimuksenkin toimesta. Luonnontieteellisesti maatilat sitovat hiiltä maatilan tuotteisiin. Viljelijät pystyvät tämän toteamaan tarkoitukseen kehitetyllä hiililaskurilla. Kaavamainen ja poliittisesti päätetty hiililaskenta ottaa huomioon vähän tai olemattomasti viljelytekniset toimet esim kerääjäkasvit, jotka kuitenkin luonnontieteellisesti lisäävät hiilensidontaa maaperään. Kulutuksen päästöt tilastoidaan maataloudelle. Tilanne on siis sama kuin liikenteen päästöt tilastoitaisiin öljysheikeille. Ei siis ole ihme, että viljelijät ärsyyntyvät moitteista ja jatkuva syyllistäminen kuormittaa viljelijäväestöä.  

Hiilitaselaskennassa on paljon kehittämisen varaa ja se vaatii runsaasti tutkimusta. Tutkimustuloksia odoteltaessa viljelijät ovat kuitenkin valmiita tekemään voitavansa, sillä he kokevat muuttuneen ilmaston tuotannossaan ja tilipussissaan. Maa- ja metsätalous sopeutuukin ilmastonmuutokseen eturintamassa eikä sen kustannusrasitusta tule lisätä. Henkistä jaksamista koetteleva syyllistäminen on lopetettava. 

MTK-Pirkanmaa uskoo, että hiilitaselaskennan parantuessa ja yksinkertaistuessa on täällä mahdollisuus sitoa paljon nykyistä enemmän hiiltä tuottaen kuitenkin vähintään nykyinen määrä ruokaa ja puuta huolehtien samalla luonnon monimuotoisuudesta. Parhaiten Pirkanmaalla tähän päästään lisäämällä maataloustutkimusta ja pilotoimalla alueellista kompensaatiota sekä hiilimarkkinaa. Samalla maatalous tekee parhaansa vähentääkseen päästöjään, mutta alan heikko kannattavuus vie sekä innon että kyvyn.

Lisätietoja

Jukka Niittyoja, pj MTK-Pirkanmaa, 0400 352866

Visa Merikoski, toiminnanjohtaja 0501514

Mikko Kriikku kenttäpäällikkö Pirkanmaa, MTK Metsälinja, 040 514 1355