Uutinen nosti esiin eri maakuntien ja käräjäoikeuksien välillä olevat erot eläinsuojeluasioiden käsittelyssä. Tämä on eläinsuojeluasioiden edistämisen kannalta suuri ongelma. Pirkanmaan käräjäoikeudessa on annettu eniten tuomioita koko maassa, ja sen asteikko on muuta maata kireämpi.

Pirkanmaan ei ole mikään eläinsuojelu- ja valvontaprosessien mallimaakunta. MTK-Pirkanmaa pitää niin tuotanto- kuin harrastuseläinten pitämiseen kohdistuvaa valvontaa välttämättömänä. Erityistä huolta pitää kantaa eri osapuolien osaamisesta, sillä esiin on tullut myös tilanteita, joissa karjatilallinen on noudattanut Ruokaviraston valvontaohjetta ja tilan eläimiä hoitavan eläinlääkärin ohjeita, mutta ei silti ole voinut olla varma siitä, että nämä kelpaavat myös valvontaa suorittavalle eläinlääkärille. Valvonnan sisällön ennakoimattomuus lisää merkittävästi viljelijän henkistä kuormitusta ja sitä kautta työhyvinvoinnin laskua, joka omalta osaltaan lisää riskiä myös eläinsuojeluongelmien syntyyn.

Kiinnitämme huomiota myös siihen, että valvontaeläinlääkäri on tilalla käydessään virkamies, jonka laatimiin asiakirjoihin oikeusprosessi nojaa käytännössä lähes kokonaan. Tästä syystä hänen on noudatettava toiminnassaan erityistä huolellisuutta ja annettava viljelijälle kunnollinen mahdollisuus antaa vastineensa ja korjata valvontapöytäkirjoihin ja sitä kautta päätökseen tulevat mahdolliset väärinymmärrykset tai virheet. Kuten uutisessa todettiin, oikeusprosessissa sama eläinlääkäri on myös se henkilö, jonka asiantuntemukseen oikeus nojaa. Tästä syntyy viljelijän kannalta tilanne, jossa hän jää helposti altavastaajan asemaan.

Asiaa uutisoidessa pitää kiinnittää huomiota ja nähdä myös käräjäoikeuden antamien lukujen taakse. Iso osa tuomion saaneista tiloista ovat tuotantomääriltään erittäin pieniä tiloja. Ruokaketjuun näiltä ongelmatiloilta tulee siis tuotantoa erittäin vähän.  

Pirkanmaan maakunnassa on toiminut vuodesta 2016 alkaen hanke, jonka keskeisiä teemoja on viljelijöiden jaksamisen edistäminen. Työtä on paljon ja toivottavaa olisikin, että viljelijä ohjautuisi avun piiriin entistä aiemmin, jo ennen kuin tilalla on vakavia puutteita eläinsuojeluasioissa. Hankkeessa on pyritty lisäämään myös viranomaisten ja muiden alan toimijoiden vuoropuhelua, jotta tilalla vierailevalla eläinlääkärilläkin olisi keinoja ohjata uupunut viljelijä ajoissa avun piiriin. Tätä työtä on paljon vielä tehtävänä, jos eläinlääkärit edelleen kokevat, ettei heillä ole keinoja puuttua viljelijän pahoinvointiin.

Parhaiten asioita voidaan parantaa yhteistyöllä, neuvonnalla ja avoimella vuorovaikutuksella, ei henkistä kuormitusta ja taloudellista ahdinkoa lisäävien oikeusprosessien kautta.

Lisätietoja:

hankepäällikkö Maija Pispa Voimaa Farmarille hanke 040 920 9801

toiminnanjohtaja Visa Merikoski 050 1514, puheenjohtaja Jukka Niittyoja 0400 352 866

Ylen uutinen: https://yle.fi/uutiset/3-10931162