Maatilan talouswebinaarien ensimmäisessä osassa käsiteltiin tilan talouden ja kirjanpidon perusteita sekä verostusta. Aiheita oli avaamassa ProAgria Länsi-Suomen talousasiantuntija Annemari Viitamäki. Aiheesta koostetun webinaarin tallenteen ja muita aiheeseen liittyviä hyödyllisiä linkkejä löydät artikkelin lopusta.

Maatilan talouden hallinta on keskeinen osa yritystoiminnan johtamista, suunnittelua ja kehittämistä. Kun talous on hallinnassa, pystyy yrittäjä tekemään parempia päätöksiä ja ennakoimaan tulevaa. Kirjanpito toimii tässä kokonaisuudessa perustana. Se kertoo, mitä tilalla on tapahtunut, ja antaa tiedot, joiden pohjalta voidaan arvioida muun muassa tilan kannattavuutta ja suunnitella tulevia investointeja.

 Jotta yksityiset sekä yrityksen tulot ja menot eivät mene sekaisin, kannattaa maatalouden ja yksityistalouden rahaliikenne pitää selkeästi erillään ja perustaa molemmille talouksille omat erilliset pankkitilit.

Maatalouden tulot ja menot

Maatalouden tuloksi lasketaan kaikki maataloustoiminnasta saadut tulot, olivatpa ne rahaa tai rahanarvoisia etuja. Tyypillisimpiä tulonlähteitä ovat tuotteiden myynnistä saadut tulot sekä erilaiset tuet.

Keskeisiä maatalouden tuloja ovat esimerkiksi:

• myyntitulot, kuten maito-, liha- ja viljatilitykset
• maataloustuet (EU- ja kansalliset tuet)
• erilaiset korvaukset, kuten vakuutuskorvaukset
• koneiden ja rakennusten vuokratulot

On kuitenkin tärkeää erottaa maatalouden tulot muista tuloista. Esimerkiksi palkka, eläke tai lainan nosto eivät kuulu maatalouden tuloihin. Jotta yksityiset sekä yrityksen tulot ja menot eivät mene sekaisin, kannattaa maatalouden ja yksityistalouden rahaliikenne pitää selkeästi erillään ja perustaa molemmille omat erilliset pankkitilit.

Maatalouden menot taas koostuvat kaikista niistä kustannuksista, jotka liittyvät tulon hankkimiseen. Ne vaikuttavat suoraan tilan tulokseen, kassavirtaan ja verotukseen.

Tyypillisiä menoja ovat:

• tuotantopanokset, kuten rehut, siemenet ja lannoitteet
• käyttökulut, kuten sähkö, vesi ja vakuutukset
• palvelut, kuten eläinlääkärikulut ja kirjanpito

Kuten maatalouden tulojenkin kohdalla, niin myös menojen kohdalla tulee muistaa, että ihan kaikkea ei voida kirjata maatalouden menoksi. Esimerkiksi yksityistalouden ruokaostokset ja perheen vapaa-ajan kulut eivät ole vähennyskelpoisia, vaikka ne olisikin maksettu maatalousyrityksen tilin kautta.

Vieras pääoma eli laina on yritykseen sijoitettua rahaa, jolla on takaisinmaksuvelvollisuus. Laina ei siis ole yrityksen omaisuutta vaan yleensä puhdasta velkaa, jolloin se ei vaikuta yrityksen tilikauden tulokseen.

Investoinnit, lainanlyhennykset ja korkomenot

Maatilan pienkoneinvestoinnit voidaan merkitä kirjanpitoon suoraksi kuluksi, mikäli käyttöikä on kolme vuotta tai hankintahinta korkeintaan 1200 euroa. Sen sijaan isommille investoinneille näin ei voida tehdä. Maatilan suuremmat investoinnit, kuten kalliimmat koneet ja rakennukset lisätään maatilan omaisuuteen. Tästä maatilan omaisuudesta taas tehdään vuosittaisia poistoja ja nämä kyseiset poistot voidaan kirjata kuluksi kirjanpitoon.

Vieras pääoma eli laina on yritykseen sijoitettua rahaa, jolla on takaisinmaksuvelvollisuus. Laina ei siis ole yrityksen omaisuutta vaan yleensä puhdasta velkaa, jolloin se ei vaikuta yrityksen tilikauden tulokseen. Korkokulut taas ovat maatalouden menoja ja vaikuttavat tuloslaskelmaan, sillä ne ovat tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia menoja.

 Lainanlyhennysten ja korkojen osalta on perusperiaate kirjanpidossa siis selkeä:

• lainanlyhennys ei ole maatalouden meno
• lainan korko on maatalouden meno

Kirjanpitoa ei kannatakaan ajatella pelkkänä velvoitteena, vaan miettiä sitä arvoa, jonka se tuo yrittäjälle itselleen.

Kirjanpidon rooli päätöksenteossa

Kirjanpito perustuu maatalouden tulojen ja menojen kirjaamiseen sekä arvonlisäverojen seurantaan. Sen avulla saadaan keskeistä tietoa tilan taloudellisesta tilanteesta. Ilman ajantasaista kirjanpitoa päätöksenteko perustuu helposti mututuntumaan. Kirjanpitoa ei kannatakaan ajatella pelkkänä velvoitteena, vaan miettiä sitä arvoa, jonka se tuo yrittäjälle itselleen.

Hyvin hoidettu kirjanpito:

• antaa kokonaiskuvan tilan taloudellisesta tilanteesta
• mahdollistaa eri vuosien vertailun
• auttaa tunnistamaan kannattavat ja kannattamattomat toiminnot

Taloushallinto puolestaan perustuu kirjanpidosta saatuihin tietoihin. Sitä hyödynnetään suunnittelussa, toiminnan seurannassa, päätöksenteossa ja koko yrityksen johtamisessa. Siinä missä kirjanpito kuvaa mennyttä, taloushallinto keskittyy tulevaan ja siihen, mitä tehtyjen havaintojen perusteella kannattaa tehdä seuraavaksi; Kirjanpito siis vastaa kysymykseen mitä on tapahtunut ja taloushallinto kysymykseen mitä tästä seuraa.

Kirjanpidon käytännön toteutus

Koska kirjanpito perustuu tulojen ja menojen kirjaamiseen, tarvitaan sen laatimiseen tositteet (kuitit, laskut, tilitysotteet) sekä tiliotteet, joilla tapahtumat voidaan oikeasti todentaa. Kirjanpidon on myös oltava ajantasainen sekä tarvittaessa todennettavissa.

Hyvässä kirjanpidossa tulee muistaa:

• säännöllinen ja ajantasainen kirjaaminen
• selkeät ja kirjauksiin yhdistettävissä olevat tositteet
• säilytysmääräykset (tositteet 6 vuotta, tilinpäätös, raportit ym. 10 vuotta)

Sähköinen arkistointi ja kirjanpitojärjestelmä ovat nykyään suosittuja, koska ne helpottavat työtä, vähentävät virheitä ja pitävät tiedot ajan tasalla.

Vaikka kirjanpito ulkoistettaisiin, on yrittäjän silti tärkeää ymmärtää oman tilansa talouden perusasiat.

Kirjanpidon hoitaminen itse vai ulkoistettuna?

Yrittäjä voi hoitaa kirjanpidon itse, ulkoistaa sen tai tehdä sitä yhdessä tilitoimiston kanssa. Molemmissa vaihtoehdoissa on etunsa.

Itse tehtynä kirjanpito:

• on edullisempaa
• lisää ymmärrystä omasta toiminnasta

Ulkoistettuna kirjanpito:

• säästää aikaa
• tuo asiantuntijan osaamisen käyttöön
• tuo tuen verotukseen ja raportointiin

Vaikka kirjanpito ulkoistettaisiin, on yrittäjän silti tärkeää ymmärtää oman tilansa talouden perusasiat.

Tulos ja verotus

Maatalouden tulos lasketaan yksinkertaisesti vähentämällä tuloista menot. Tämä tulos toimii verotuksen perustana.

On tärkeää muistaa kaksi keskeistä asiaa:

• tulos lasketaan ilman arvonlisäveroa
• tulos ei ole sama kuin tilin saldo

Maatalouden tulos jaetaan ansio- ja pääomatuloksi. Tämä tulonjako vaikuttaa veroprosenttiin sekä ennakkoverojen ja kokonaisverojen määrään.

Tulokseen voidaan vaikuttaa laillisin keinoin esimerkiksi:

• ajoittamalla tuloja ja menoja
• suunnittelemalla investointien ajankohtia
• säätelemällä poistojen määrää

Tätä kutsutaan verosuunnitteluksi, ja sen tarkoituksena ei ole vältellä veroja vaan ennakoida.

Arvonlisäveron ilmoitusjakson valintaa tulee pohtia tarkkaan, sillä valinnalla on vaikutusta sekä työmäärään että kassanhallintaan.

Arvonlisävero maataloudessa

Arvonlisävero on osa arkea jokaisella maatilalla. Se ei kuitenkaan ole tuloa eikä menoa, vaan niin sanottu läpimenoerä.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

• myynneistä peritään ALV
• ostoista vähennetään ALV
• erotus maksetaan valtiolle

ALV:n ilmoitusjakso voi olla kuukausi, neljännesvuosi tai vuosi. Arvonlisäveron ilmoitusjakson valintaa tulee pohtia tarkkaan, sillä valinnalla on vaikutusta sekä työmäärään että kassanhallintaan.

Kun kokonaisuus on hallinnassa, muuttuu talouden johtaminen huomattavasti helpommaksi.

Yhteenveto aiheesta

Maatilan talous rakentuu useasta toisiinsa liittyvästä osa-alueesta. Kun kokonaisuus on hallinnassa, muuttuu talouden johtaminen huomattavasti helpommaksi.

 

 

Lue aiheesta lisää:

Maatilan talous ja kirjanpidon perusteet, diaesitys, Annemari Viitamäki ProAgria Länsi-Suomi 

Talous ajankohtaiset, ProAgria

Talous ja johtaminen, ProAgria

Maatalouden tulot ja menot, Vero.fi

Arvonlisävero eli ALV pähkinänkuoressa, Netvisor

Maatilaverotus, Veronmaksajain keskusliitto ry

Maatalouden investointituet, Ruokavirasto