MTK-Pirkanmaan syyskokous järjestettiin 4.12.2024 Tampereen Mediapoliksessa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Tuomas Potila MTK-Hämeenkyröstä ja sihteerinä liiton kenttäpäällikkö Päivi Fallström. Paikalla oli 53 virallista kokousedustajaa. Kokousalustuksen piti MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.

MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski nosti ensi vuoden toimintasuunnitelmasta esiin kansainvälisen tilanteen heijastamat haasteet markkinoihin, yhdistysaktiivien määrän laskemisen ja viljelijöiden ikääntymisen Pirkanmaalla. Vuodesta 2015 alle 30-vuotiaiden viljelijöiden osuus on laskenut 9 prosentista 3 prosenttiin, vastaavasti eläkeikäisten osuus on kasvanut. Tuottajaliitto pyrkii hanketoiminnallaan tarjoamaan tiloille koulutusta ja verkostoja kannattavuuden parantamiseksi.

Henkilövalinnat

Liiton puheenjohtajisto jatkaa, eli Jukka Niittyoja ja varapuheenjohtaja Esko Yli-Pärri valittiin uudelleen

Liiton johtokuntaan kaudelle 2025–2027 valittiin uudelleen Lasse Anttila MTK-Vilppulasta maaseutunuorten edustajaksi ja Anniina Makkonen MTK-Pohjaslahdelta.

MTK:n valtuuskuntaan kaudelle 2025–2026 valittiin uudelleen Tuula Ojanen. Varaedustajaksi valittiin uudelleen Esko Yli-Pärri.

Kokousalustuksen pitänyt MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin kehotti kohtaamaan ääripäitä ja rakentamaan siltoja erimielisyyksien välille

Viime päivien syyllistävä keskustelu kotieläinperäisten elintarvikkeiden käytöstä ja tuotannon eettisyydestä ei saisi mennä liikaa ihon alle ja päivitettyjen ravintosuosituksien osaltakin kannattaa rauhoittaa mielensä. Ruokaviennin eteen tehdään töitä ja onnistuessaan sillä voidaan nostaa elintarvikeketjun houkuttelevuutta ja mainetta. Wallin muistutti, että kansallisen vaikuttamisen merkitys EU-asetuksien toimeenpanossa on keskeistä. Valitettavasti edelleen eri maiden välillä on suuria eroja asetusten toimeenpanojen vahvistamisessa, jolloin kilpailuetua sisä- ja ulkomarkkinoilla menetetään. Olisiko aika haastaa tiettyjä jäsenmaita oikeuteen esim. saparoiden typistämisen laiminlyönnistä?  

Toiminnanjohtaja Wallin myös totesi, että päättäjien tahtotila on pitää huolta kokonaisturvallisuudesta. Pirkanmaalla tehdään erittäin hyvää työtä varautumisen osalta. Koronavuosien aikana varautumista ja huoltovarmuutta trimmattiin parempaan malliin, eikä ruokaturvaa tarvitse isoissa pöydissä puolustaa yksin. Ruokaturvan suurin haaste on kuitenkin tilojen kannattavuus. Viljelijän tehtävä ei ole tuottaa ruokaa hinnalla millä hyvänsä, vaan pitää huolta siitä, että rattaat pidetään pyörimässä. Liian moni maatila on nyt putoamassa pelistä pois.

Wallin nosti uutena asiana esiin sen, että maatalouden etujärjestön vahvaa asemaa päätöksenteon eri vaiheessa ihmetellään ikään kuin se olisi jotenkin kyseenalaista toimintaa. Esimerkiksi kansanedustajainfot ja kutsut maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemisiin aiheuttivat tarkoituksenhakuista ihmettelyä. Toiminta on aina ollut avointa ja perustuu asiantuntijuuteen. Kansanedustajan/valiokunnan jäsenen päätettävissä on, miten hän saamaansa tietoa hyödyntää. Myös Brysselin edunvalvonnassa MTK on EU:n avoimuusrekisterin mukaan toisiksi tavatuin edunvalvoja. Se että elinkeino on itse aktiivinen pitämään huolta valmistelun oikeudenmukaisuudesta ja toteutuskelpoisuudesta, pitäisi ottaa ennemmin kehuna kuin moitteena.

Niukkuuden asettamat haasteet johtuvat Wallinin mukaan siitä, että Suomi on valitettavasti jäänyt tuottavuudessa muiden maiden jälkeen. Valtio ei voi nostaa isoja määriä velkaa vuosittain. Jo nyt tehdään kipeitäkin leikkauksia talouden tasapainottamiseksi. Kasvun avaimet ovat hukassa, eikä näköpiirissä ole uutta Nokiaa.

Noin viikon verran käyneeseen aktiiviviljelijän määritelmään liittyen Wallin muistutti hallitusohjelmassa lukevan, että maataloustuet pitää kohdentaa nykyistä paremmin varsinaiseen ruoantuotantoon. Hallitusohjelma on jo kohta puolivälissä, joten oikea kysymys lähiaikoina lienee mitkä olisivat ne oikeat keinot? Oikea aika tälle keskustelulle on nyt ja on tärkeää, että sitä käydään etupainotteisesti.

Yleiskeskustelussa esiin nousi erityisesti aktiiviviljelyn määrittelyn vaikeus ja vaihtoehtoiset toteutustavat

Esko Yli-Pärri Teiskosta näki aktiiviviljelijän määrittelyn haasteiden koskevan ensisijaisesti kasvinviljelytiloja. Jani Hevonoja Viialasta otti kantaa tukien kohdentamiseen ja peräsi tarkastelemaan muutosten vaikutuksia jäsenpidon ja talouden näkökulmasta. Tuukka Liuha Lempäälästä muistutti pellon vuokrien olevan isoin tulonsiirto aktiiviviljelystä maatalouden ulkopuolelle. Heikki Laurila Lempäälästä viittasi aktiiviviljelystä käytyyn keskusteluun muistuttamalla vanhasta sananlaskusta, jossa kateus vie kalatkin vedestä. Suvi Rajala Ylöjärveltä toi esiin, ettei välttämättä muita muutoksia tai kohdentamisia tarvittaisi, jos vain korjattaisiin samanaikainen eläkkeen ja maataloustukien maksu.

Muissa yleiskeskustelun aiheissa nostettiin käytännön edunvalvontaa vaativia esimerkkejä ja kannettiin huolta sääntelyn aiheuttamasta byrokratiasta ja alan haasteista. Antti Yli-Perttala Hämeenkyröstä kysyi MTK:n valtuuskunnan kokouksien seuraamismahdollisuudesta etänä ja aktiivisten MTK yhdistysten roolista. Tuula Ojanen Ruovedeltä tiedusteli varastoitavan polttoöljyn enimmäismäärän nostamisen vaikutusta tilan ympäristölupaan ja varoitti kuntien tekemien kiinteistöselvitysten aiheuttamista kiinteistöveronkorotuksista. Hannu Karppila Kangasalta muistutti edelleen löytyvän ruokapaikkoja, joissa lihan alkuperää ei lainvastaisesti ole kirjallisesti ilmoitettu. Sami Joutsela Längelmäeltä muistutti turvemaiden olevan tärkeässä roolissa huoltovarmuuden osalta ja korosti kotieläintilojen tärkeydestä kasvinviljelytiloille. Jaakko Ojanen Ruovedeltä kantoi huolta sukupolvenvaihdosten edistämiseen käytettävien työkalujen puutteesta ja toivoi myyntivelvoitteen tai sadonkorjuuvelvoitteen palauttamista.

Lisätietoja kokouksesta: 

Kokouksen puheenjohtaja Tuomas Potila p. +358 45 147 5885

Kokouksen sihteeri Päivi Fallström p. +358 40 700 7711