Ensimmäisessä Maatilojen sopimuswebinaarissa käsiteltiin sopimusoikeuden keskeisiä periaatteita ja käytännön kysymyksiä, jotka koskettavat niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitäkin. Aiheita meille oli avaamassa ArvoLex Oy:n juristi Ellinor Sundqvist. 

 

Sopimuksen käsite

Sopimus on kahden tai useamman osapuolen välinen oikeustoimi, jossa he sopivat keskenään tietystä asiasta. Sopimuksen synty edellyttää sopijaosapuolen tekemää tarjousta ja vastapuolen siihen antamaa hyväksyvää vastausta. Yleinen esimerkiksi sopimuksesta on kauppa, joka syntyy, kun myyjä esittää myyntiehdot ja ostaja hyväksyy ne. Vastaavalla tavalla syntyvät myös muun muassa vuokra-, laina- ja urakkasopimukset.

Ennen kuin allekirjoitat, ymmärrä mihin sitoudut.

Mikä on sitova sopimus ja miten se syntyy?

Pääsääntönä on, että sopimukset ovat sitovia (pacta sunt servanda = sopimukset on pidettävä). Tämän vuoksi sinun on hyvä varmistaa ennen sopimuksen tekoa, että ymmärrät sopimuksen sisällön ja sen, mihin sopimuksessa sitoudut.

Sitova sopimus syntyy, kun osapuolten välillä on annettu tarjous ja siihen hyväksyvä vastaus, jotka vastaavat toisiaan kaikilta osin. Jos vastaus poikkeaa tarjouksesta, kyseessä on vastatarjous, eli uusi tarjous, joka voidaan joko hyväksyä tai hylätä.

Vaikka sopimus voi syntyä myös suullisesti, on sitä syytä välttää. Riskien ja tulevien ongelmien minimoimiseksi sopimus on syytä tehdä kirjallisena.

 

Sopimuksen sisältö, muotovaatimukset ja lainsäädäntö

Sopimusten ymmärtäminen ja huolellinen laatiminen ovat keskeisiä keinoja ehkäistä riitoja ja turvata oma oikeusasema. Sopimuksesta on hyvä tehdä jopa liian laaja, kuin liian suppea. Yleisimmät ongelmat liittyvät juuri sopimusehtojen tulkintaan, hyvässä sopimuksessa ehdot onkin kirjattu selkeästi, yksiselitteisesti ja yksityiskohtaisesti.

Sopimusta laadittaessa on tärkeää tunnistaa oman toiminnan kannalta kriittiset sopimusehdot, sekä huomioida mahdolliset muotovaatimukset (esim. kiinteistön kauppasopimus, avioehto) ja pakottava lainsäädäntö (esim. työsopimuslaki, maakaari, perintökaari).

 

Sopimusten jaottelu

Sopimuksia voidaan jaotella muun muassa seuraavasti:

• Kuluttajasopimukset. Elinkeinoharjoittajan ja kuluttajan väliset sopimukset, joihin sovelletaan pakottavia kuluttajansuojasäännöksiä
• Liikesopimukset, elinkeinoharjoittajien väliset sopimukset, joihin sovelletaan tahdonvaltaisia säännöksiä
• Yksilölliset sopimukset. Sopimuksessa käytetään osapuolten keskenään neuvottelemia ehtoja
• Vakioehdot. Toisen osapuolen laatimia ehtoja, joilla turvataan laatijan oikeudellinen asema
• Kertasopimukset. Oikeusvaikutukset loppuvat, kun suoritus on asianmukaisesti tehty.
• Kestosopimukset. Pitkäkestoinen sopimus, joka on usein voimassa toistaiseksi.

 

Sopimuksen pätemättömyys

Sopimus voi olla pätemätön, jos sen tekemiseen liittyy oikeudellisia puutteita tai epäoikeudenmukaisia olosuhteita. Pätemättömyys voi perustua esimerkiksi seuraaviin seikkoihin:

• Oikeustoimikelvottomuus – sopimusosapuoli ei ole ollut sopimuksentekohetkellä oikeuskelpoinen tai oikeustoimikelpoinen
• Pakottaminen – toisen osapuolen uhkailu, sopimusta ei voi tehdä toisen tahdon vastaisesti
• Petollinen viettely – toisen osapuolen tarkoituksellinen erehdyttäminen ja tämän erehdyksen hyväksikäyttäminen
• Kiskonta – Toisen pulan, ymmärtämättömyyden, kevytmielisyyden tai riippuvaisen aseman hyväksikäyttö epäsuhdan edun tavoittamiseksi
• Erehdys – sopimus ei vastaa sitä, mitä osapuolet ovat tarkoittaneet

Pätevään sopimukseen ei saa vedota, jos se on syntynyt kunnianvastaisissa ja arvottomissa olosuhteissa.

 

Sopimusrikkomukset ja reklamaation merkitys

Sopimusrikkomus on kyseessä silloin, kun sopimusvelvoite jää täyttämättä osittain tai kokonaan. Sopimusrikkomus voi oikeuttaa esimerkiksi virheen korjaamiseen, hinnanalennukseen, vahingonkorvaukseen tai sopimuksen purkuun.

Olennaista on tehdä reklamaatio (= ilmoitus virheestä tai puutteesta) viipymättä virheen havaitsemisen jälkeen ja mieluiten kirjallisesti. Myöhästynyt reklamaatio voi johtaa oikeuden menettämiseen.

 

Riitatilanteet ja niiden ratkaisu

Mitä tehdä, jos sopimusriita syntyy?

Jos neuvottelut osapuolten välillä ei johda mihinkään, niin:

1. Ota yhteys asiantuntijaan

• Ensimmäinen askel on keskustella tilanteesta asiantuntijan, kuten juristin tai lakimiehen kanssa
• Asiantuntija selvittää sovellettavan lain ja kaikki vakiehdot

2. Kerää ja säilytä todisteet

• Muista, että puheluista ei pysty todistamaan, mistä on puhuttu ja mitä on sovittu!
• Kaikki yhteydenpito riidan aikana kannattaa tehdä kirjallisesti (sähköpostit, WhatsApp-viestit tai kirjeet jne.)
• Säilytä kaikki sopimukset, liitteet ja muut asiaan liittyvät dokumentit.

3. Pidä kielenkäyttö asiallisena

• Viestinnän tulee olla selkeää ja asiallista
• Vältä tunnepitoisia tai hyökkääviä viestejä, sillä ne voivat heikentää asemaasi mahdollisessa oikeudenkäynnissä

 

 

Katso Maatilojen sopimuswebinaarien ensimmäinen osa alla olevalta tallenteelta! Artikkelin lopusta löydät webinaarin diaesityksen ja muista hyödyllisiä linkkejä aiheesta!

 

Lue aiheesta lisää:

Sopimusoikeuden perusteet - diaesitys, Arvolex

Sopimukset, Osaavayrittäjä

Sopimukset, Suomi.fi

Sopimusoikeuden keskeiset periaatteet – viisi tärkeää ohjenuoraa, KauppakamariTieto

 

Maatilojen sopimuswebinaarisarja toteutetaan yhteistyössä seuraavien MTK-liittojen hankkeiden kanssa:

FarmiÄlli Pro -hanke (MTK-Pirkanmaa)

Kannattavuudella jatkuvuutta -hanke (MTK-Pohjois-Savo)

MegaBoosti-hanke (MTK-Häme, MTK-Kaakkois-Suomi, MTK-Uusimaa)

Onnistunut omistajanvaihdos -hanke (MTK-Satakunta)

SuperSuksee-hanke (MTK-Keski-Pohjanmaa)