Tiedote

Kunnallisten eläinlääkärien osaaminen ja ammattitaito saavat kotieläintilallisilta kiitosta – isot päivystysalueet ei

28.04.2023

MTK- ja SLC-liittojen tekemässä kyselyssä selvitettiin kotieläintilojen tyytyväisyyttä kunnallisen eläinlääkintäpalvelun toimivuuteen. Vastauksia saatiin 57 kaupungin / kuntien yhteistoiminta-alueelta, neljää lukuun ottamatta kaikista Suomen ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä. Tyytyväisimpiä oltiin ennalta sovittujen tilakäyntien toteutumiseen ja tyytymättömimpiä eläinlääkärin saatavuuteen ilta- ja viikonloppupäivystyksissä. Alueellisen eläinlääkintähuollon toimivuus ja eläinlääkärien osaaminen ja ammattitaito saivat kummatkin kouluarvosanaksi 9. Kyselyn tulosten perusteella parhaiten pärjänneet yksiköt löytyvät Pohjois-Suomesta (Peruspalvelukuntayhtymä Selänne) ja Lapista (Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuolto ja Meri-Lapin ympäristöterveysvalvonta). 

Kyselyn tulosten perusteella eläinlääkärin tarve on melko tasaista kaikissa tilakokoluokissa. Suurin osa vastaajista käytti kunnallista eläinlääkintäpalvelua muutaman kerran vuodessa (44 %) tai muutaman kerran kuukaudessa (33 %). Lisäksi 67 % vastaajista ilmoitti, ettei käytä yksityisen eläinlääkärin palveluita ollenkaan. Vaikka yksityisen eläinlääkärin käyttö onkin suurinta isoilla kotieläintiloilla, on kunnallisen eläinlääkärin käyttö heilläkin edelleen ensisijaista.

Eläinlääkärin toiminnasta huomautettavaa viimeisen 12 kuukauden aikana ilmoitti 11 prosenttia vastaajista, tapausten vaihdellessa epäonnistuneista vasikoiden nupoutuksista aina isoihin rahallisiin menetyksiin tuotantoeläimen menettämisen tai unohtuneen vuosiraportin kirjaamisesta aiheutuneen tulonmenetyksen muodossa. Yksiköitä, joiden eläinlääkärien toiminnasta ei löytynyt mitään huomautettavaa, oli valtakunnallisesti muutamia.

Yksiköiden eroja tarkasteltiin niiden suuren määrän vuoksi aluehallintovirastoittain. Keskiarvoilla mitattuna isoa eroa eri virastojen välille ei muodostunut, mutta vaihtelua virastojen sisältä eri yksiköiden väliltä kyllä löytyi. Tilallisten kokemukset tulevat ehkä parhaiten ilmi vapaista kommenteista, joissa eläinlääkäreille annettiin kiitosta hyvästä ammattitaidosta ja kritisoitiin isojen päivystysalueiden vaikutusta tilan arkeen ja eläinlääkärien työkuormaan. Jatkuvasta kiireestä johtuen eläinten hyvinvoinnin kehittämiseksi tiloilla tehtävä vähemmän kiireellinen työ uhkaa jäädä tutun eläinlääkärin kanssa tekemättä. Uusien eläinlääkärien saamisesta alueelle ja sijaisten tuotantoeläinpraktiikan osaamisesta kannettiin huolta, kuten myös palvelun tulevaisuudesta ja alan houkuttelevuudesta. Palvelun halutaan olla toimivaa, lähellä ja varmistettua, ja sen kehittämiseksi tuli monia hyviä huomiota.

Valtakunnallinen eläinlääkintähuollon ohjelma (EHO) ohjaa kiireisen eläinlääkäriavun järjestämisestä siten, että 90 % akuuteista eläinlääkintää vaativista tapauksista avun saa alle kolmessa tunnissa ja alle 100 km etäisyydeltä (ei koske Lappia ja Kainuuta). Huomionarvoista on, että saatujen vastauksien perusteella alle kolmen tunnin määreestä jäädään arkena niukasti (88 % vastaajista), mutta ilta- ja viikonloppupäivystyksien osalta tavoitteesta jäädään selvästi (76 % vastaajista).

Kunnallisen eläinlääkintäpalvelun toimivuutta kotieläintilallisen näkökulmasta selvitettiin nyt ensimmäisen kerran valtakunnallisesti ja 78 % vastaajista koki kyselyn aiheen tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Kyselyn toteutti MTK-Pirkanmaa. Kysely lähetettiin sähköpostitse ja kohdennettiin MTK:n ja SLC:n jäsentiloille, joilla oli jäsenrekisterin mukaan tuotantoeläimiä. Vastauksia kyselyyn tuli 1149 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 16,04 %. Kyselyyn sai vastata Suomeksi ja Ruotsiksi.

MTK-Pirkanmaan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yksiköiltä saadut tulokset ja vastaukset

Yksiköiden keskiarvot ja tuloksien vertailu

Liitteet

Jaakko Ahola

järjestöagrologi

0400 364 469