Tillbaka Erilaiset sopimustyypit

Artikkeli – Maatalous ja suomalainen ruoka

Erilaiset sopimustyypit

23.03.2026

Maatalousyrittäjän arjessa sopimukset ohjaavat niin investointeja, tuotantoa kuin riskienhallintaakin. Webinaarisarjan kolmannessa osassa käytiin läpi keskeisimmät maataloustoiminnassa esiintyvät sopimustyypit, niiden rakenteet, riskikohdat sekä käytännön vinkit sopimusten laatimiseen ja arviointiin. Asioita kuulijoille avasi ArvoLex Oy:n juristit Erika Mäkinen ja Ellinor Sundqvist.

Artikkelin lopusta löydät webinaarin tallenteen ja muita hyödyllisiä linkkejä.

Vuokrasopimuksissakin voidaan sopia monesta asiasta, siksi on tärkeää kirjata sopimukseen kaikki asiat, mistä on sovittu.

Tuotantorakennuksen vuokrasopimus

Kun huoneistoa käytetään muuhun tarkoitukseen kuin asumiseen sovelletaan tuotantorakennusten vuokrauksessa lakia liikehuoneiston vuokrauksesta. Jos vuokrauksen pääasiallisena kohteena on maatalousmaa ja siihen liittyvät talousrakennukset, sovelletaan vuokrasuhteeseen maanvuokralakia.

Sopimukseen tulee selkeästi kirjata, kumpi vuokrasopimus on kyseessä, jotta tulkintaongelmilta vältytään. Vuokrasopimuksissakin voidaan sopia monesta asiasta, siksi on tärkeää kirjata sopimukseen kaikki asiat, mistä on sovittu.

Tuotantorakennusten vuokrasopimusten keskeisimpiä sopimuskohtia:

Sopimuksen kohde:

Sopimuksessa on yksilöitävä tarkasti, mitä aluetta ja rakennusta sopimus koskee (osoite, karttaliitteet)
Sovitaan tilan/rakennuksen käyttötarkoituksesta
Rajataan irtaimisto: selvitetään ja merkitään sopimukseen, mikä on irtaimistoa ja mikä kuuluu kiinteänä osana rakennukseen.

Vuokra-aika, sopimuksen irtisanominen/purkaminen:

Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva (tulee mainita sopimuksessa)
Sopimuksesta tulee löytyä vuokra-ajan lisäksi myös: irtisanomisaika ja -perusteet sekä purkuperusteet

Vuokra ja maksuehdot:

Sopimuksessa tulee lukea vuokran suuruus ja päivämäärä, koska vuokra on maksettava sekä viivästyskoron suuruus
Vuokrantarkistamisesta on myös sovittava

Vastuunjako:

Sopimuksessa on sovittava, kuka vastaa mistäkin: kunnossapito, laitteet, vakuutukset
Vuokralaista sitoo huolellisuusvelvollisuus

Vaikka leasing mahdollistaa koneiden ja laitteiden hankinnan ilman suurta kertainvestointia, on sopimuksissa ja niiden ehdoissa kuitenkin oltava tarkkana.

Leasing-sopimukset

Leasing tarkoittaa pitkäaikaista vuokrausta, jossa vuokralainen saa käyttöönsä esimerkiksi koneen tai laitteen ilman omistamista. Tällaisia sopimuksia tehdään usein rahoitusyhtiöiden kanssa, jolloin vuokralainen saa käyttää laitetta kuten omaansa, mutta omistusoikeus säilyy rahoitusyhtiöllä. Vaikka leasing mahdollistaa koneiden ja laitteiden hankinnan ilman suurta kertainvestointia, on sopimuksissa ja niiden ehdoissa kuitenkin oltava tarkkana.

Leasing-sopimuksessa on tyypillisesti kolme osapuolta:

Vuokralleottaja (käyttäjä)
Vuokralleantaja (rahoitusyhtiö)
Myyjä (laitteen toimittaja esim. konemyyjä)

Huomioitavia asioita leasing-sopimuksissa:

Käsiraha ja kuukausivuokra
Määräaikaisuus ja ennenaikaisen päättämisen kustannukset
Huoltoleasing vs. rahoitusleasing (kunnossapitovastuu)
Laitteen/koneen käytön rajoitukset
Tutustu vakuutusehtoihin huolellisesti! (ovat usein viittauksena sopimuksissa, eli eivät aina sisälly varsinaiseen sopimustekstiin)
Lunastusmahdollisuus sopimuskauden lopussa

Myyntisopimus

Myyntisopimuksia on useita eri tyyppejä:

Tuotantosopimus / sadon myyntisopimus
Eläinkauppasopimus
Käytetyn tavaran myyntisopimus
Maatalouskoneen myyntisopimus
Yritysten välinen myyntisopimus (B2B)
Kuluttajakaupan myyntisopimus (B2C)

Sopimuksen sisältö ja osapuolten asema vaikuttavat niihin sovellettaviin lakeihin. Yritysten väliseen irtaimen omaisuuden kauppaan sovelletaan yleensä kauppalakia ja kuluttajakaupassa kuluttajansuojalakia.

Myyntisopimuksessa tulee määritellä ainakin:

Sopimuksen osapuolet
Myytävä tuote (Tarkka kuvaus, määrä, laatu ja kunto)
Kauppahinta ja arvonlisävero sekä maksuehdot
Toimitustapa ja -ajankohta
Riskin ja vastuun siirtyminen (Milloin vahingonvaara siirtyy?)
Virhevastuu ja takuu (Myyjän vastuu siitä, että tavara vastaa sovittua. Takuun kesto ja sisältö)
Reklamaatio ja riidanratkaisu (Reklamointiaika sekä seuraamukset virheestä)

Puukauppa tehdään usein vakiosopimuksilla, mutta niihin sisältyvät ehdoilla voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia maanomistajalle.

Metsänhakkuun ja puukaupan sopimukset

Puukauppa tehdään usein vakiosopimuksilla, mutta niihin sisältyvät ehdoilla voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia maanomistajalle.

Metsänhakkuun ja puukaupan sopimussisällön keskeiset kohdat:

Sopimuksen kohde ja laajuus

Hakkuun kohde ja rajaus (karttaliitteet)
Hakkuutapa ja aikataulu

Kauppamuoto ja hinnoittelu

Pysty- vai hankintakauppa
Puutavaralajien määrittely ja mittausmenetelmä (kuka vastaa mittavirheistä?)

Maksuehdot ja vakuudet

Selkeä maksuaikataulu ja viivästyskorko
Vakuutta koskevat ehdot ja tarvittaessa ennakkomaksua koskevat ehdot

Vastuunjako ja vahingonkorvaukset

Kuka vastaa hakkuuajan vahingoista (teiden, ojien, rajamerkkien, viereisten kiinteistöjen vahingot sekä mahdolliset maaperä- ja ympäristövauriot)

Ympäristö- ja lainsäädäntövelvoitteet

Sopimuksen tulee huomioida metsälain, luonnonsuojelulain ja mahdollisten kaavamääräysten asettamat rajoitukset (säästöpuut, suojakaistat, erityisen tärkeät elinympäristöt ja vesistöjen suojelu)
On sovittava myös siitä, kuka vastaa viranomaisvelvoitteiden noudattamisesta ja mahdollisista seuraamuksista

Tienkäyttö, varastointi ja jälkityöt

On sovittava metsäteiden käytöstä ja kunnossapidosta, puutavaran varastointipaikoista sekä hakkuun jälkeisistä velvoitteista (raivauksesta ja mahdollisten vaurioiden korjaamisesta)

Sopimuksen voimassaolo, purku ja sanktiot

Määritellään ehdot sopimusrikkomustilanteita varten (purkuoikeus, mahdollinen sopimussakko)

Riidanratkaisuun sovellettava laki (käräjäoikeus vai välimiesmenettely)

Sopimuksessa määritellään, käsitelläänkö mahdolliset riidat yleisessä tuomioistuimessa vai välimiesmenettelyssä, ja missä käräjäoikeudessa asia käsitellään.
Lähtökohtaisesti asiat käsitellään toimivaltaisessa käräjäoikeudessa (Välimiesmenettelyssä suuret kustannukset)

Vakuutussopimukset

Kaikkia vakuutuksia ohjaa Vakuutussopimuslaki.

Keskeisiä periaatteita ovat:

Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus (Vakuutuksenottajan on annettava oikeat ja ajantasaiset tiedot)
Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus (vakuutuksenottajan vakuutustarve on selvitettävä ja määriteltävä)
Epäselvyyssääntö (epäselvien ehtojen tulkinta vakuutetun eduksi)
Korvauksen suorittaminen (korvauspäätös ilmoitettava joutuisasti)

Omaisuusvakuutukset

Rakennusvakuutukset (tuotantorakennukset, navetat)
Erilliset kone- ja laitevakuutukset (esim. Lypsyrobotti ei sisälly automaattisesti rakennuksen palovakuutukseen)
Kotieläinvakuutukset (vastuuvakuutukset ja lisäturvat)
Satovakuutukset
Toiminnan/tuotannon keskeytysvakuutus

Vastuuvakuutukset

Vastuuvakuutus (korvataan toiselle aiheutuneet henkilö- ja esinevahingot)
Tuotevastuuvakuutus (korvataan toiselle aiheutunut tuotteen tai sen ohjeiden virheestä johtuva vahinko)

Vakuutusturvan kokonaisuus on tärkeä suhteessa sopimusvelvoitteisiin: esimerkiksi konerikko voi johtaa toimitusviiveeseen ja sopimussakkoihin, vaikka vakuutus korvaisikin itse vahingon. Otettujen vakuutusten kattavuus onkin aina syytä käydä läpi.

Oikeusturvavakuutus

Oikeusturvavakuutus kattaa riita-asioiden asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja sovittuun enimmäismäärään asti. Kuluriskit voivat nousta korkeiksi, joten vakuutuksen kattavuus ja enimmäiskorvausmäärä on syytä tarkistaa ennakkoon.

Osakassopimus

Osakassopimus täydentää osakeyhtiölakia ja määrittelee osakkaiden keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet. Osakassopimus ei ole julkinen, vaan asioista sovitaan luottamuksellisesti.

Tyypillisiä osakassopimussisältöjä:

Hallituksen kokoonpano ja päätöksenteko
Työskentelyvelvoitteet
Salassapito- ja kilpailukiellot
Osakkeiden luovutusrajoitukset
Lunastus- ja etuosto-oikeudet
Myötämyyntiehdot
Sopimussakko
Riidanratkaisulauseke (usein välimiesmenettely)

Hyvin ja selkeästi laaditut sopimukset ovat myös osa yrityksen riskienhallintaa.

Sopimusosaaminen on osa riskienhallintaa

Sopimukset ovat osa maatalousyrityksen talouden, riskien ja yhteistyösuhteiden hallintaa. Selkeästi laadittu sopimus:

ehkäisee riitoja
jakaa riskit hallitusti
turvaa kassavirtaa
mahdollistaa ennakoitavan liiketoiminnan

Huolellinen sopimusten läpikäynti ennen allekirjoittamista on usein edullisin riskienhallintakeino.

Katso Maatilojen sopimuswebinaarien toinen osa alla olevalta tallenteelta! Videon alta löydät webinaarin diaesityksen ja muita hyödyllisiä linkkejä aiheesta!