Pelkkä hyvä tulos ei riitä, jos rahaa ei ole oikeaan aikaan käytettävissä.

Kassavirran hallinta ja budjetointi ovat keskeisiä työkaluja, joiden avulla maatalousyrittäjä voi varmistaa tilansa maksuvalmiuden sekä pitkän aikavälin kannattavuuden. Pelkkä hyvä tulos ei riitä, jos rahaa ei ole oikeaan aikaan käytettävissä.

Kaiken lähtökohtana on kustannusrakenteen ymmärtäminen

Talouden hallinta alkaa kustannusten oikeasta jaottelusta. Kiinteiden ja muuttuvien kustannusten tunnistaminen auttaa ymmärtämään, mihin kustannuksiin tilalla voidaan oikeasti vaikuttaa.

Kiinteät kustannukset pysyvät samoina tuotannon määrästä riippumatta. Näihin kuuluvat esimerkiksi rakennukset ja koneet.

Muuttuvat kustannukset sen sijaan kasvavat tai pienenevät tuotannon mukana. Tyypillisiä esimerkkejä ovat rehut, siemenet, lannoitteet ja polttoaineet. Näiden kustannusten hallinta on usein nopeampi tapa vaikuttaa tilan talouteen.

Maatilojen erot

Erot maatilojen kustannusrakenteessa ovat valtavia. Eroja maatilojen kustannusten välillä aiheuttavat mm. alueellisesti vaihtelevat peltovuokrat ja pellon hehtaarihinnat. Kiinteissä kustannuksissa eroja aiheuttavat myös tilan tarpeeseen ylimitoitetut koneet tai työvoima, jotka nostavat kustannuksia ilman, että ne tuottavat vastaavaa hyötyä.

Myös investointien suhteuttaminen oman tilan tarpeeseen ratkaisee; kalliit rakennushankkeet tai tilalle tarpeeton teknologia voivat kasvattaa kiinteitä kustannuksia pitkälle tulevaisuuteen. Vastaavasti vanha ja huonokuntoinen kalusto lisää jatkuvia huolto- ja korjauskuluja. Kulujen osalta onkin tärkeää käydä aika ajoin läpi, mitkä kulut ovat tärkeitä tilan toimivuuden kannalta, ja löytyykö kuluja, joita olisi ehkä viisasta karsia.

Keinoja maatalouden pitkään jatkuneeseen vaikeaan kannattavuushaasteeseen haettiin jo vuonna 2019 vuorineuvos Reijo Karhisen johdolla; tuolloin julkaistiin raportti eli ns. Karhisen lista. Raporttiin listattiin niitä toimenpiteitä, joilla maatalouden yrittäjätuloa voidaan parantaa jopa 500 miljoonalla eurolla. Raportista on tulkittavissa, että säästökohteita todellakin löytyy, kun kustannuksia vaan perkaa ajatuksella läpi.

Karhisen raporttiin pääset tutustumaan artikkelin lopussa ”lue aiheesta lisää”-kohdasta.

(Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:3. Reijo Karhinen.)

Kassavirta näyttää maksuvalmiuden ja budjetti kannattavuuden

Kassavirta ja budjetti sekoitetaan usein toisiinsa, vaikka niiden roolit ovat erilaiset. Kun kassavirta kuvaa mennyttä aikaa, eli kertoo sen, miten raha on todellisuudessa tilillä liikkunut, niin budjetti taas luotaa katseen tulevaisuuteen ja sen mahdollisiin tapahtumiin.

Kassavirta siis näyttää sen, miten rahat riittävät lähitulevaisuudessa ja mikä on yrityksen todellinen maksuvalmius. Kassavirta on erityisen tärkeä maksuvalmiuden mittari, sillä se osoittaa, riittävätkö yrityksen rahavirrat kattamaan tulevat menot ja investoinnit.

Budjetti on taas ennuste tulevasta, joka sisältää arvioita tuloista ja menoista sekä ohjaa osaltaan päätöksentekoa. Budjetointi auttaa hahmottamaan tilan talouden kokonaisuutta. Budjetti jaetaan tulo- ja menopuoleen; tulobudjetissa arvioidaan tuotot tuotantosuunnittain, kun taas menobudjettiin arvioidaan kaikki keskeiset kulut, mahdollisia investointikuluja unohtamatta.

Toimiva taloudenhallinta edellyttää molempien työkalujen käyttöä rinnakkain.

Kassavirtalaskelman ja budjetin ero. (Lähde: Suomen Yrittäjäopisto. Diaesitys, Mikko Yli-Kuivila.)

Kassavirtalaskelma auttaa hahmottamaan, milloin rahat hupenevat kassasta ja mahdollinen lisärahoitus on tarpeen.

Kassavirran ennakointi ja kassavirtalaskelma

Kassavirran ennakoinnin avulla pystyy suunnittelemaan hankinnat ja investoinnit oikea-aikaisesti, sekä varmistamaan, että velanhoitokyky säilyy. Koska kassavirran ennakointi auttaa hahmottamaan yrityksesi juoksevia kuluja ja varautumaan tuleviin menoeriin, on sen myötä mahdollista välttää myös yrityksen maksuvalmiusongelmat.

Maatiloilla kassavirtaa on usein haasteellinen ennakoida, sillä tulot ja menot jakautuvat harvoin tasaisesti ympäri vuoden. Maataloudessa tulot ovat usein kausiluonteisia ja painottuvat tietyille kuukausille, esimerkkinä tukimaksatukset ja sadon myyntituotot. Kausiluonteisuutta on myös menopuolella, esimerkkinä suuret kertaluonteiset menoerät, kuten rehu- ja lannoiteostot. Tähän kokonaisuuteen tuovat vielä oman vivahteensa epävarmat sääolosuhteet ja vaihtelevat markkinahinnat.

Vaikka kassavirran ennakointi voi tuntua vaikealta, ei se kuitenkaan ole mahdotonta; käyttöön kannattaakin ottaa kassavirtalaskelma. Kassavirtalaskelma auttaa hahmottamaan, milloin rahat hupenevat kassasta ja mahdollinen lisärahoitus on tarpeen. Kassavirtalaskelman avulla oppii tunnistamaan tilan säännöllisiä meno- ja tuloeriä sekä niiden ajankohtia. Kun säännöllinen kassavirta on tiedossa, pystyy menoja sekä tuloja jatkossa ennakoimaan, suunnittelemaan ja tasaamaan yhä paremmin vuoden varrelle.

Hyvä käytäntö on laatia vähintään vuoden mittainen ja kuukausikohtainen kassavirtalaskelma sekä seurata tilan rahatilannetta säännöllisesti.

Loppusaldosta tulee seuraavan kuukauden alkusaldo, ja niin edelleen. Näin nähdään kuukausia eteenpäin, missä vaiheessa rahat voivat olla normaalia tiukemmassa ja pystytään ennakoimaan sekä välttämään mahdollisia talouden notkahduksia. Jos tilanne vaatii lisärahoitusta pankkilainan muodossa, on lainaa ottaessa ensiarvoisen tärkeää muistaa korkosuojaus, sillä korkojen nousulla on usein merkittävä vaikutus kassavirtaan.

Suomen Yrittäjäopiston maksuttoman kassavirtalaskelma- ja budjettipohjan pääset lataamaan artikkelin lopusta, ”Lue lisää aiheesta” -kohdasta.

Suurten kulujen jaksottaminen vähentää yksittäisten kuukausien kuormitusta.

Keinoja kassavirran parantamiseen

Vaikka kassavirtalaskelma on ns. ”mennyttä tietoa”, on se ensiarvoisen tärkeää dataa tilan tulevan toiminnan suunnittelussa. Kassavirtalaskelmasta voidaan tunnistaa, mille ajanjaksoille tilalle tyypilliset tulot ja menot tilalla jaksottuvat. Tämän tiedon avulla pystytään ennakoimaan tulevaa sekä suunnittelemaan ja kehittämään tilan taloutta tarkemmin.

Kassavirtalaskelmasta olisi tärkeää tunnistaa mm. myyntien ajoitus ja tukien maksatusrytmi, sekä sivutoiminnasta saadut tulot (esim. urakointi- tai metsätulot), joiden avulla voidaan tuoda kaivattua lisätuloa tasaisemmin ympäri vuoden.

Yhtä lailla menopuolella voidaan miettiä ja suunnitella, pystyisikö niiden ajankohtaan ja suuruuteen jotenkin vaikuttamaan. Menoissa on myös tunnistettavissa tilalle säännöllisiä menoeriä, joihin pystytään vaikuttamaan eri tavoin. Esimerkiksi lannoitteiden ja siementen ennakkotilaukset voivat tuoda toivottuja säästöjä, kun taas maksuaikojen neuvottelulla ja sesonkikulujen hajauttamisella saadaan helpotettua kassanhallintaa. Suurten kulujen jaksottaminen vähentää yksittäisten kuukausien kuormitusta.

Varaston ja tuotantopanosten hallinta on usein aliarvioitu keino kassavirran parantamisessa. Liiallinen varastointi sitoo rahaa, kun taas liian pieni varasto lisää riskejä. Tasapainon löytäminen tässäkin asiassa vapauttaa pääomaa muuhun käyttöön. Tuotantosopimukset ja hinnankiinnitykset voivat tuoda lisätuloja, mutta ennen kaikkea ne vakauttavat tulovirtaa, jolloin tulojen ennakoitavuus selkiytyy ja tulevan suunnittelu helpottuu.

Kun budjetti näyttää suunnan ja kassavirta varmistaa arjen maksuvalmiuden, tila pystyy tekemään hallittuja päätöksiä myös epävarmassa toimintaympäristössä.

Yhteenveto

Maatilan talouden hallinta perustuu kokonaisuuden ymmärtämiseen. Kustannusrakenteen hallinta, kassavirran ennakointi ja realistinen budjetointi muodostavat yhdessä perustan kannattavalle toiminnalle.

Kun budjetti näyttää suunnan ja kassavirta varmistaa arjen maksuvalmiuden, tila pystyy tekemään hallittuja päätöksiä myös epävarmassa toimintaympäristössä. Suunnitelmallisuus ei poista täysin maatilayrityksen riskejä, mutta se antaa keinoja sen hallitsemiseksi.

 

 

Lue aiheesta lisää:

Kassavirta ja budjetointi, webinaarin dia-esitysmateriaali, Suomen Yrittäjäopisto, Mikko Yli-Kuivila

Kassavirtalaskelma- ja budjetointipohja Excel-taulukko, Suomen Yrittäjäopisto

Karhisen raportti, MMM, Reijo Karhinen

Maatilan talouden budjetointi, Suomen Yrittäjäopisto

Ota budjetointi osaksi talouden suunnittelua, ProAgria

Kassavirran hallinta ja budjetointi, ProAgria

Yrityksen kassavirtalaskelma, OP

Maksuton nuoren viljelijän yrittäjyys- ja talouskoulutus, Maatalousalan ammattitutkinto, Suomen Yrittäjäopisto

Maksuton maatalouden rahoitus- ja investointikoulutus, Suomen Yrittäjäopisto